Kankaanpään Suunnistajien lajeja ovat suunnistus eri muodoissaan, minkä lisäksi monipuoliset kuntoliikuntatapahtumat ovat keskeinen osa seuran toimintaa. Tällä sivulla esitellään seuran lajit lyhyesti. Tarkempaa tietoa löydät esimerkiksi Suomen Suunnistusliiton sivuilta.
Suunnistus
KanSun aktiivisin laji on suunnistus, jota kutsutaan joskus myös jalkasuunnitukseksi tai kesäsuunnistukseksi erotuksena muista suunnistuslajeista. Suunnistussuoritusta varten maastoon on laadittu rata, joka koostuu lähtö- ja maalipaikasta sekä niiden väliin sijoittuvista rasteista. Suunnistajan tehtävänä on kiertää rastit määrätyssä järjestyksessä mahdollisimman nopeasti. Kulkureittinsä rastien välillä hän saa valita parhaaksi katsomallaan tavalla. Apuvälineinä suunnistaja käyttää karttaa ja kompassia.
Suunnistusratoja on eri mittaisia. Virallisesti järjestetään keskimatkan, pitkän matkan ja erikoispitkän matkan kilpailuita metsämaastoissa sekä sprinttejä rakennetussa ympäristössä. Lisäksi on olemassa viestikilpailuita eri matkoilla sekä harvinaisempina tapahtumina partiosuunnistuksia. Kaikkia näitä kilpailumuotoja voidaan järjestää myös yösuunnistuksena, joka tapahtuu pimeänä vuorokaudenaikana otsalampun kanssa.
Suunnistuksen suosio etenkin kuntoilumuotona on viime vuosina kasvanut. Kilpailuiden osallistujamäärät sen sijaan ovat hieman laskeneet lukuun ottamatta muutamia jättitapahtumia. Jukolan Viesti kerää vuosittain noin 20 000 osallistujaa.
Suunnistuksesta tarkemmin Suomen Suunnistusliiton sivuilla.
Pyöräsuunnistus
Pyöräsuunnistus on kansainvälisesti nopeasti kasvava laji, jolla etenkin Keski-Euroopassa on paljon harrastajia. Suunnistuksen tapaan myös pyöräsuunnistuksen ideana on kiertää laadittu rata mahdollisimman nopeasti. Pääasiassa pyöräsuunnistaja etenee teitä ja polkuja pitkin, mutta hyväpohjaisessa maastossa hän saattaa valita reittinsä myös valmiiden urien ulkopuolelta. Pyöräsuunnistuksessa kilpaillaan eri mittaisilla henkilökohtaisilla matkoilla ja viesteissä.
Pyöräsuunnistuksesta tarkemmin Suomen Suunnistusliiton sivuilla.
Hiihtosuunnistus
Hiihtosuunnistus edellyttää lumisia olosuhteita. Lajin perusidea on sama kuin suunnistuksenkin: rataan kuuluvat rastit pitää kiertää mahdollisimman nopeasti määrätyssä järjestyksessä. Hiihtosuunnistajan kulkureittejä maastossa ovat pääasiassa valmiit hiihtoladut, lumiset tiet ja moottorikelkkaurat, joita hiihtosuunnistuskilpailua varten ajetaan maastoon useita kymmeniä kilometrejä. Umpihangessa hiihtosuunnistaja ei juuri koskaan kulje. Myös hiihtosuunnistuksessa on eri mittaisia kilpailumatkoja, viestikilpailuita ja joskus erikoisuutena myös yökilpailuita.
Hiihtosuunnistuksella on pitkä historia, sillä lajin ensimmäiset kilpailut on käyty jo 1800-luvulla. Viime vuosina harrastajamäärät ovat laskeneet vähälumisten talvien vuoksi. Silti lajilla on tuhansia harrastajia Suomessa, ja esimerkiksi SM-kisoissa osallistujamäärä nousee useisiin satoihin, parhaimmillaan yli tuhanteen.
Hiihtosuunnistuksesta tarkemmin Suomen Suunnistusliiton sivuilla.
Tarkkuussuunnistus
Alunperin tarkkuussuunnistus on suunniteltu liikuntarajoitteisten suunnistuslajiksi, mutta varsin pian kilpailuihin alkoivat osallistua myös muut suunnistajat. Tarkkuussuunnistuksessa rastit sijaitsevat näköetäisyydellä helppokulkuisesta reitistä. Rastilla on yksi tai useita rastilippuja. Kilpailijan tehtävänä on tarkan kartanluvun ja maastotulkinnan avulla valita, mikä rastilipuista on täsmälleen oikeassa paikassa vai onko mikään. Eniten rasteja oikein ratkaissut kilpailija voittaa. Tasapistetilanteessa erilliset aikarastit määräävät keskinäisen järjestyksen. Tempokilpailut puolestaan koostuu pelkästään aikarasteista. Tarkkuussuunnistus on pieni laji, jolla on Suomessa muutamia satoja harrastajia.
Tarkkuussuunnistuksesta enemmän Suomen Suunnistusliiton sivuilla sekä
tarkkuussuunnistuksen omilla sivuilla.
Ampumasuunnistus
Neljästä edellisestä lajista poiketen ampumasuunnistus ei ole Suomen Suunnistusliiton laji vaan Suomen Sotilasurheiluliiton laji. Ampumasuunnistuksessa tulos lasketaan suunnistussuorituksen nopeuden ja ampumasuorituksesta saatujen pisteiden yhteistuloksena.
Ampumasuunnistuksesta tarkemmin Suomen Sotilasurheiluliiton sivuilla.
Suunnistuksen erikoismuotoja
Etenkin jalkaisin tapahtuvassa suunnistuksessa on tarjolla nykyään monenlaisia erikoismuotoja. Tällaisia ovat esimerkkiksi:
- Rogaining, jossa laajalle alueelle sijoitettuja rasteja kierretään vapaavalintaisessa järjestyksessä. Rasteilta saa eri määriä pisteitä. Rogainingissa suunnistetaan yleensä partioina. Eniten pisteitä saanut partio voittaa. Kilpailut ovat pitkäkestoisia: lyhimmillään kolmituntisia, pisimmillään vuorokauden mittaisia. Lisätietoja täällä. KanSu järjestää vuosittain Jämi Mini-Rogainingin Hämeenkankaan alueella.
- Street-O eli katusuunnistus. Muistuttaa perusidealtaan rogainingia, mutta suoritus tapahtuu yksin ja kestää vain tunnin. Tapahtumat järjestetään rakennetussa ympäristössä, ja suunnistaja liikkuu pääasiassa katuja, teitä ja ulkoiluväyliä pitkin. Rasteilla ei ole rastilippua, vaan osallistujan pitää vastata kartan kääntöpuolella esitettyyn kysymykseen: Minkä värinen postilaatikko on rastipisteessä? Mitä lukee tienviitassa? Milloin rastipisteessä sijaitseva kauppa sulkeutuu? Vastaukset kirjataan itse nettiin. Eniten pisteitä kerännyt voittaa. Lisätietoja täällä.
- MOBO, jossa suunnistetaan kännykkäsovelluksen avulla. Myös KanSulla on MOBO-ratoja. Niistä löydät tietoja täältä. Muuten MOBOsta lisätietoja täällä.
Päivitetty 19.10.2020.